Julkisuuteen vuotanut Kokoomuksen salainen kuntateurastushanke varmisti Paavo Väyryselle hyvän tuloksen presidentinvaaleissa

Lauantai 14.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehti teki eilen todellisen valtiomiesteon, kun se klo 07.45 toi julkisuuteen Kokoomuksen suunnitteleman kuntateurastushankkeen kuntakohtaiset lahtaukset.


Totea asia itse osoitteessa www.suomenkuvalehti.fi


Kokoomus joutui kiipeliin ”housut kintuissa”, sillä Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän vastine tuli julkisuuteen vasta klo 11.38 eli lähes neljä tuntia Suomen Kuvalehden suorittaman julkistuksen jälkeen. Neljä tuntia on näissä asioissa pitkä aika ja kertoo siitä, että Kokoomus ei osannut varautua sen laatimien salaisten kuntateurastussuunnitelmien julkituloon ennen presidentinvaaleja.


Julkisuuteen on kerrottu, että mainitun työryhmän työ jatkuu yli presidentinvaalien, sillä kaikkihan tiesivät, että kuntateurastushankkeiden ennenaikainen julkitulo tuo pitkän kannon Niinistön presidenttitielle.


Nyt tuo kanto tuli, kun Suomen Kuvalehti julkisti kokoomuslaisten aikeet.

Kuntateurastukselle julkisen kuvan antaa kokematon kuntaministeri Henna Virkkunen. Hänen apunaan toimii Virkkusen tamperelainen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, joka ennen tätä pestiään toimi Tampereella apulaispormestarina.

Todellinen arkkitehti kuntateurastuksessa on kuitenkin Kokoomus puolueena ja Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on se lopullinen vastuunkantaja, joka joutuu kantamaan poliittisen vastuun kuntateurastuksista.

Pääministeri Jyrki Kataista haastateltiin uutisvuodon johdosta eilisissä TV:n iltauutisissa ja oli hämmästyttävää huomata, että kuinka ”tietämätön” Katainen olikaan Kokoomuksen suur-unelmasta eli kuntateurastuksesta!

Samasta asiasta kysyttiin myös Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistöltä ja hän ei teeskennellyt yhtä tietämätöntä kuin Katainen.

Niinistön haastattelujuonnossa YLE Tampereen toimittaja Kai Pohjanen totesi aivan oikein, että Niinistö on ollut ainoa presidenttiehdokas, jolta on herunut ymmärtämystä pakkoliitoksille.

Toimittaja Pohjanen kertasi Suomen Kuvalehden paljastukseen nojautuen, että Suomeen jäisi salaisen suunnitelman toteuttamisen jälkeen vain 70 kuntaa.

Niinistö vastasi: ”Kyllä sitten käy aikamoinen apuharvennus, jos tuollaisiin lukuihin päädyttäisiin.”

”En kyllä jaksa uskoa” oli Niinistön kokoomuslaiseen koreografiaan perustuva lopputoteamus.

Näinhän Niinistön oli pakko vastata, jotta hän pystyisi säilyttämään ainakin osan hänelle kaavailluista äänistä niiltä kokoomuslaisilta, jotka ovat jo aiemmin ilmoittaneet suhtautuvansa pakkoon perustuvaan kuntauudistukseen vastahakoisesti.
 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen on kommentoinut salaisen kuntateurastussuunnitelman julkituloa näin:

”Täytyy onnitella tutkivaa journalismia, joka on onnistunut kaivamaan tiedon, jota on tietoisesti haluttu viivyttää.”

Olen samaa mieltä kuin Tiilikainen!


-Esko Erkkilä-

Suur-Tampereen syntyminen loisi Pirkanmaalle valtavan demokratiavajeen

Keskiviikko 28.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vastustan – vaikka olenkin tamperelainen – kokoomusvaikuttajien eli kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen sekä nyt myös pormestari Timo P. Niemisen himoitsemaa suur-Tamperetta.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta Viljakkalan liittymisestä Ylöjärveen ja olen nähnyt sen tuskan, jonka kuntaliitos on aiheuttanut viljakkalalaisille.

 

Palvelut ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen ja ennen kukoistava kunta on kuihtunut Ylöjärven takamaaksi.

 

En tunne edes vahingoniloa siitä, että suur-Tampereen syntyminen merkitsisi ylöjärveläisille saman kalkin juottamista kuin he ovat tehneet viljakkalalaisille.

 

Vaikka pormestari Niemisen ehdotuksessa uuden suur-Tampereen ulkopuolelle jäisikin Hämeenkyrö, on enemmän kuin varmaa, että myös Hämeenkyrö liitettäisiin suur-Tampereeseen. En soisi kuntaliitosta hämeenkyröläisille.

 

Kataisen-Urpilaisen ylileveä hallitus on kuntauudistuksessa asettamassa täysin kokemattoman ministeri-raukan mahdottomaan tehtävään. Virkkunen ei näytä käsittävän tehtävänsä mahdottomuutta.

 

Kaavaillun suur-Tampereen valtuustossa olisi 75 valtuutettua, kun heitä nyt on itsenäisissä kunnissa 368. Kyse on siis valtavasta demokratiavajeesta, jonka kokoomus yhdessä demarien kanssa pahimpaan bresneviläiseen tapaan aikoo toteuttaa – jo on aikoihin eletty!

 

Nostan hattua Keskustan puoluesihteeri Timo Laaniselle, joka Lempäälässä 19.9.2011 pidetyssä avoimesti totesi, että Keskusta on aidosti huolissaan kuntauudistushumussa menetettävistä luottamushenkilöpaikoista. Laaninen ei tarkoittanut yksinomaan Keskusta menettämiä luottamushenkilöpaikkoja, vaan nyky-Tampereen ulkopuolisten alueiden menettämiä luottamushenkilöpaikkoja.

 

Menetetyt luottamushenkilöpaikat koskisivat kaikkia puolueita ja erityisesti he merkitsisivät pienten puolueiden sekä nykyisten kuntien päätösvallan kaventumista.

 

Suur-Tampere merkitsisi virkamiesvallan kasvamista, sillä harvat luottamushenkilöt eivät pystyisi paimentamaan virkahenkilöitä läheskään samalla intensiivisyydellä kuin nyt.

Vastustan kokoomuksen ja demareiden ajamaa kuntauudistusta, sillä se toisi mm. Pirkanmaalle valtavan demokratiavajeen!

 

-Esko Erkkilä- 

Miksi osallistuminen ja vaikuttaminen eivät kiinnosta?

Torstai 16.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Kuntademokratiayksikkö osallistui omalla osastollaan Keskustorin markkinoille maanantaina kesäkuun 6. päivänä.

Osastolla olivat esittelyssä mm. Valma-valmistelufoorumi, Alvari eli alueellinen vaikuttamiskanava, Mansetori eli paikallinen yhteisöportaali, josta löytyvät eri kaupunginosien sivut seä pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat.

Kuntademokratiayksikkö oli nähnyt paljon vaivaa osaston järjestämisessä, sillä mukana torilla olivat vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, vanhusasiamies Päivi Kemppainen sekä kolme neljästä apulaispormestarista eli Timo Hanhilahti, Leena Kostiainen ja Anna-Kaisa Ikonen.

 

Poikkesin osastolla puolenpäivän jälkeen, jolloin ohjelman mukaisesti paikalla olivat vanhusasiamies sekä kolme apulaispormestaria.

Hämmästyin, sillä asioista kiinnostuneita tamperelaisia oli paikalla ainoastaan muutama.

Miksi yhteiset asiat eivät kiinnosta ainakaan silloin, jos paikalle on saatu asioista päättäviä?

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti – joka tässä keskustelee Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturin kanssa -  vastaa yhdyskuntapalveluista, johon kuuluvat

• maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
• kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
• viranomaispalvelut
• joukkoliikenne ja
• pelastustoimi

 

 

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen (vasemmalla) vastaa seuraavista alueista:

toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut, johon kuuluvat

• vammaispalvelut
• perusterveydenhuollon avopalvelut
• päihde- ja mielenterveyspalvelut
• erikoissairaanhoito
• sosiaalisen tuen palvelut

ikäihmisten palvelut, johon kuuluvat

• kotona asumista tukevat palvelut
• asumis- hoito- ja kuntoutuspalvelut
• pitkäaikaishoidon ja –hoivan palvelut

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen kuvassa vanhusasiamies Päivi Kemppaisen kanssa.

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen - joka kuvassa kirjaa muistiin kaupunkilaisen asioita - vastaa lasten ja nuorten palveluista, johon kuuluvat

• päivähoito
• perusopetus
• neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
• psykososiaalisen tuen palvelut
• vapaa-ajan palvelut

Paikalla olleiden apulaispormestareiden vastuualueet ovat laajat ja koskettavat jokaista kaupunkilaista.

Olisin suonut, että enemmän tamperelaisia olisi ollut paikalla osallistumassa ja vaikuttamassa.

Kiitän Kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelijoita osallistumisesta Keskustorin markkinoille - jaksakaa pitää osallistumiseen ja vaikuttamiseen tähtäävää asukasvaikuttamista yllä!

 

-Esko Erkkilä-

Ensimmäinen eläkeläispäivä

Keskiviikko 18.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Jäin eläkkeelle 1.12.2010, kun takanani oli 40 ja puoli vuotta yhtäjaksoisesti työelämää. Vasta viime maanantaina eli toissapäivänä 16.5.2011 sain viettää ensimmäisen todellisen eläkeläispäivän, sillä kiireitä on riittänyt.

Kerron, että nautin ensimmäisestä todellisesta eläkeläispäivästäni – ei yhtään merkintää kalenterissa ja sain olla vapaa kuin taivaan lintu.

Ei mitään kalenterimenoja ja vaimonikin armahti minut autotallin ja askarteluhuoneen siivoukselta – sain olla eläkkeellä!

Eläkkeelle siirtymiseni jälkeen eduskuntavaalikuviot ovat täyttäneet kalenterini. Olen kiitollinen, että porukka on tarjonnut minulle hienon kokemuksen. Olen saanut työskennellä hienojen ihmisten kanssa vaalitaistelun ajan.

Sain sen aikana kahteenkin kertaan haastatella Suomen pääministeriä suuren yleisöjoukon edessä. Niitä hetkiä ei suoda kaikille – kiitos siitä Pirkanmaan ja Tampereen Keskustaväelle.

Myös useiden muiden ministereiden kanssa sain tehdä vaalityötä.

Lisäksi Pertti Hakanen, Mikko Alatalo ja Klaus Pentti tarjosivat minulle juontotehtäviä omissa vaalijuhlissaan. Hienoja kokemuksia, joita en enää eläkevaarina uskonut kokevani!

Eniten arvostan niitä 18 pirkanmaalaista kansanedustajaehdokasta ja heidän tukitiimiään, joiden kanssa sain vaalitaistelun aikana olla tekemisissä. Työmme loi vahvaa pohjaa sille, että Keskusta palaa entistä vahvempana valtakunnan johtavaksi voimaksi jo pian. Ajankohta riippuu tulevista vallanpitäjistä ja heidän aikaansaannoksistaan – ennusmerkit heidän onnistumiselleen eivät ole kummoisetkaan.

Läheisin yhteistyökumppanini vaalitaistelun aikana oli Sentteri-emäntä Titta Mattila, jonka kanssa teimme tiivistä yhteistyötä. Titta ajoi omalla kustannuksellaan melkein päivittäin Tampereelle 40 kilometriä, joten minun kahdeksan kilometrin ajomatka Sentteriin oli sen rinnalla todella pieni panos. On sanomattakin selvää, että mitään korvausta talkootyöstämme emme saaneet emmekä pyytäneetkään!

”Eläkeläisvapauttani” ei kestänyt kuin yhden päivän, sillä eilen kalenterissani oli jo kaksi todella tärkeää palaveria ja tietysti täsmälleen samaan aikaan!

Molemmat menot olivat toki mieluisia, sillä sain kutsun Tampereen Raatihuoneelle Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhlan merkeissä Tampereen kaupungin järjestämälle vastaanotolle ja samaan aikaan alkoi Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokous.

Olin hetken Raatihuoneella – sinne kun tavallinen riviluottamushenkilö pääsee perin harvoin – ja sitten suunnistin Keskustan kevätkokoukseen.

Tapasin Raatihuoneella paljon eri yhteyksistä tutuiksi tulleita henkilöitä. Heitä kaikkia yhdisti syövän voittamiseksi tehtävä vapaaehtoistyö. Jälleen kerran tuli todistetuksi se, että naiset ovat syöpäyhdistystyössä selkeänä enemmistönä, nytkin korkeintaan 15 % Raatihuoneen vieraista oli miehiä.

Emäntänä Raatihuoneella toimi apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen. Hänen tietonsa syövästä olivat hyvin päivitettyjä.

Kiitän apulaispormestari Ikosta ja hänen kauttaan Tampereen kaupunkia, että kolmannen sektorin syöpätyö näin arvokkaalla tavalla huomioitiin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokouksessa oli ilahduttavan paljon tamperelaista keskustaväkeä.

Tulin kokoukseen kolmisen varttia myöhästyneenä, mutta se ei haitannut luottavaiseen tunnelmaan pääsemistä.

Eduskuntavaalikritiikin jälkeen suuntasimme kohti seuraavia haasteita – presidentinvaaleja ja syksyllä 2012 odottavia kunnallisvaaleja.

Presidentinvaalit ovat hyvä ”kertausharjoitus” kunnallisvaaleja ajatellen, sillä kunnallisvaalit ovat kunnallisjärjestön näkökulmasta vaalit, joissa paikallista panostamista tarvitaan. On varmaa, että niihin tamperelainen keskustaväki lähtee yhtenäisenä joukkona ja voimallisesti.

Silloin taas eläkepäivistä ei ole tietoakaan! Toivottavasti terveyttä riittää!

 

-Esko Erkkilä-

Tampere järjesti isänmaallisen juhlan sotaveteraanien kunniaksi

Sunnuntai 1.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti sotaveteraanien kansallisena veteraanipäivänä, keskiviikkona 27. päivänä huhtikuuta isänmaallisen juhlan Tullikamarin Pakkahuoneella.

Osallistuin juhlatilaisuuteen.

 

Tilaisuus oli juhlava ja se sisälsi paljon innostavaa musiikkia.

 

 

Musiikista huolehtivat Rientolan eläkeläisten soittokunta, johtajanaan Andreas Schultz…

 

 

 

…sekä mieskuoro Kelot, jota johti Lasse Kautto.

Kuvassa mieskuoro Kelot järjestäytymässä Pakkahuoneen esiintymislavalle.

 

Juhlatilaisuus alkoi sotilaskotisisarien tarjoilemalla kahvituksella.

Juhlan avasi Tampereen kulttuuritoimenjohtaja Jaakko Masonen. Hän kiitti läsnä olleita sotaveteraaneja sekä niitä, jotka ovat enää muistoissamme siitä, että saamme elää vapaassa maassa. Masonen pyysi sotaveteraaneja vastaanottamaan Tampereen kaupungin nöyrän kiitoksen tästä kaikesta.

Masosen tervehdyksen jälkeen juhlayleisö sai nauttia Tampereen Suzukikoulun oppilaiden musiikkiesityksistä, johtajanaan rehtori Annikki Saario.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen piti tilaisuuden juhlapuheen.

Ikonen osoitti lämpimät sanansa erityisesti veteraaneille, heidän puolisoilleen ja veteraanien leskille. Hän kutsui puheensa pääkohteita kunniakansalaisiksi.

Elämänkokemusten tallentaminen on tärkeä asia, mainitsi Ikonen.

Apulaispormestari Ikonen luetteli monia tapoja, joilla Tampereen kaupunki huomioi tai on huomioinut veteraaneja ja yleensäkin senioriväestöään.

Käyn tässä lyhyesti luetellen läpi ne asiat, jotka apulaispormestari mainitsi:

 

• meneillään oleva juhlatilaisuus
• itsenäisyyspäivän veteraanilounas
• kaupungin avustukset veteraanijärjestöille
• kaupungin panostaminen veteraanikuntoutukseen
• ensi vuonna tehtävä veteraanikuntoutuksen tarvekartoitus
• yleinen panostaminen ikäihmisten palveluiden kehittämiseen
• kotona-asumiseen kannustaminen
• omaishoitajien huomiointi
• kotihoidon kehittäminen ja siihen liittyvä yhteistyö päiväkeskusten kanssa
• Kaupin sairaalan erikoistuminen kotihoidon tukisairaalaksi
• oikea-aikainen kotiutus sairaalasta

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen luettelema lista oli pitkä ja mieleen tulikin, että lista oli eräänlainen ”toiveiden tynnyri” eikä suinkaan lista, jossa luetellut asiat olisivat kunnossa. Harmi, että juhlatilaisuudessa tulee tällaista mieleen, mutta politiikkoja kuunnellessa epäilevä ajatus tulee mieleen juhlan hetkelläkin.

Ainakin minulle Ikosen puheessa oli uutta se, että seuraava Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen juhlaparaati järjestetään Tampereella. Nyt kalenteri esiin ja Itsenäisyyspäivä pitää varata Tampere-päiväksi!

Rientolan eläkeläisten soittokunnan ja mieskuoro Kelojen musiikkiesitykset huipentuivat ”Veteraanin iltahuuto” –esitykseen.

Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

Kiitän Tampereen kaupunkia kansallisen veteraanipäivän huomioimisesta juhlatilaisuudella.

On valitettavaa, että jo niin monet veteraaneistamme elävät ainoastaan muistoissamme ja he eivät ehtineet kokemaan ansaitsemaansa arvostusta.

Toivon, että apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen juhlapuheessaan mainitsemat veteraaneja sekä ikäihmisiä koskettavat seikat saisivat enemmän todellisuutta ympärilleen – siinä riittää ikäihmisillä painostamista, jotta Tampereen päättäjät alkaisivat todella huomioida ikäihmiset nykyistä paremmin.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi koordinaatio ei pelaa?

Tiistai 9.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään illalla eli tiistaina marraskuun 9. päivänä monta mielenkiintoista tapahtumaa.

 

Ongelmana on se, että ne ovat samanaikaisesti.

 

Erityisesti harmittelen, että Pormestarin asukasilta Pääkirjasto Metsossa sekä Keskusareenasta ja radan ylle rakennettavista muista rakennuksista keskusteleva yleisötilaisuus järjestetään täsmälleen samaan aikaan.

 

Pormestari Timo P. Niemisen asukasillat ovat aina olleet mielenkiintoisia ja niissä kuulee kaupunkilaisten kannalta tärkeitä asioita.

 

Ennakkotiedot kertovat, että Keskusareenaan liittyvän yleisötilaisuuden puheenjohtajana toimii apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Nämä kaksi tilaisuutta ovat illan tilaisuuksista ehdottomia ylivetoja, mutta myös Valtuustosalissa olisi mielenkiintoinen tilaisuus samaan aikaan, sillä siellä Tampereen kaupunki järjestää EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoden merkeissä Hyvinvointi ja köyhyys -seminaarin.

 
Seminaari käsittelee ajankohtaista asiaa, sillä siellä esitellään viime vuonna Tampereella tehtyä köyhyysselvitystä sekä menossa olevaa Tampereen yliopiston jatkotutkimusta. Tilaisuudessa kuullaan myös työntekijöiden ja kolmannen sektorin näkemyksiä köyhyyden ilmenemisestä tamperelaisten arjessa ja keskustellaan aiheesta paneelissa. Myös kuntalaiset voivat esittää mielipiteensä.

 

Hyvinvointi ja köyhyys-seminaarin painoarvoa nostaa se, että sen avaa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Seminaarin mielenkiintoa lisää se, että Valtuustosalin aulassa voi ennen seminaaria tutustua Ihmisen kuva -yhteisötaideprojektin näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä omakuvahahmoja ja niiden tarinoita lokakuussa järjestetyistä työpajoista.

Joudun antamaan Tampereen kaupungin virkahenkilöille pitkän miinuksen siitä, että koordinaatio eri päättäjien kesken ei ole toiminut. Näin merkittävät tilaisuudet olisi ehdottomasti pitänyt ajoittaa siten, että ne eivät olisi päällekkäin.

Tilanne merkitsee, että kaupunkilaisten on priorisoitava menonsa.

Valitsen iltamenokseni apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla toteutettavan yleisötilaisuuden, jossa käsitellään Tampereen kaikkien aikojen suurinta rakennushanketta - Kantta ja Keskusareenaa.

Kansi ja Keskusareena-hanke ovat saaneet laajaa kansalaiskannustusta, mutta eiköhän tänään illalla ole joukossa epäileviäkin Tuomaita. Se on hyvä, sillä ainahan myös jarrumiehiä tarvitaan!

 

-Esko Erkkilä-

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Koukkuniemen vanhainkoti taas vahvasti esillä julkisuudessa

Sunnuntai 30.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Koukkuniemen vanhainkoti on Tampereen Lapin kaupunginosassa sijaitseva Pohjoismaiden suurin vanhainkoti. Se on perustettu v. 1886 ja siellä on asukaspaikkoja n. 900.

 

Koukkuniemen ongelmat ovat olleet yhä laajenevassa mittakaavassa esillä syksystä 2008 saakka. Vanhainkodin ongelmana ovat alimitoitetut henkilöstömäärät ja ilmeisen virheelliset johtamistavat sekä hallintokulttuuri.

 

Koukkuniemen asiat kuuluvat Tampereen kaupungin hallinnossa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok) vastuulle.

 

Koukkuniemen asiat olivat...

Lue lisää »

Iloa, vireyttä ja hyvää oloa

Sunnuntai 9.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Elonpolkuja-verkosto järjesti 5.5.2010 Tampereen keskustassa Kevätkävely 2010 - tapahtuman. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti seniori-ikäisille, mutta siihen osallistui kolmisensataa eri-ikäistä tamperelaista.

 

Ehdin osallistumaan tapahtumaan, jota suosi mitä hienoin kevätsää.

 

Tapahtuman lähtö oli Keskustorilla. Reitti kulki Tammerkosken rantamaisemissa ja maali oli Tallipihan perinnemiljöössä.

 

Tallipiha on elävä osa vanhaa Tamperetta. Tehtaanpatruuna Wilhelm von Nottbeck rakennutti 1800-luvulla kauniin tallipihan...

Lue lisää »

Pormestarin asukasilta Nekalan koululla 9.3.2010

Tiistai 16.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Pormestari Timo P. Nieminen tapaa kuntalaisia asukasilloissa.

 

Asukasiltoihin ovat kaikki alueen asukkaat tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan oman asuinalueensa ajankohtaisista asioista.

 

Tampereen eteläisen alueen asukasilta järjestettiin Nekalan koululla tiistaina 9.3.2010 klo 18.00 alkaen.  Mukana olivat myös apulaispormestarit Timo Hanhilahti, Kristiina Järvelä sekä Anna-Kaisa Ikonen - apulaispormestari Perttu Pesä oli sairaana ja ei päässyt tentittäväksi.

 

Pormestari-illan alussa keskityttiin kouluverkkouudistuksen käsittelyyn. Apulaispormestari Järvelä sekä pormestari Nieminen puolustivat tehtyjä päätöksiä.

 

Oman puheenvuoroni aluksi...

Lue lisää »